Syysterveiset

Alppiruusut, atsaleat ja magnoliat ovat saaneet ensi kesän kukkanuppunsa. Nuppujen perusteella kukkia tulee jälleen paljon. Osa kuvista on kuvaajan ammattitaidottomuudesta johtuen epäselviä.

Kuvat Erkki Frick

Värikästä syksyä Ystävät!

Arboretum tänään 6.10.2022

UUSI ARBORETUMIN KARTTA

Arboretumiin on viime vuosien ja tämän syksyn aikana valmistunut paljon uusia alueita, joitakin polkuja ja erillisien puutarhojen nimiä. Uusi päivitetty kartta valmistui syksyn aikana. Tulemme ensi talven aikana painattamaan myös uuden opastaulun ja yksittäisiä karttoja jaettavaksi asiakkaillemme. Kartan on päivittänyt vanha kaverimme ja entinen huippusuunnistaja Tapani Huhta, jolla on vankka kokemus suunnistuskarttojen tekemisestä. Tapani on voittanut mm. Jukolan Viestin. Opaskartassamme näkyy myös korkeuskäyrät.

Uudistettu kartta löytyy täältä

UUSIA PIHOJA ARBORETUMIIN

Rauhallisesti kannon päällä istuen ja ajattelemalla tehdään paras suunitelma metsäpuistoon. Tällä metodilla oma arboretumimme on rakennettu aina ilman minkäänlaisia etukäteissuunnitelmia. Ympäröivä luonto, maisemat, unelmat ja luovuus määrittelevät toteuttamisen innostuksen asteen.

Vuosikausien kannon nokassa istumisella toteutimme jälleen alkusyksyn aikana pari uutta aluetta puistoon; Atsaleakummun ja Länsipuistikon. Uusilla alueilla kasveista pääroolissa ovat atsaleat ja hortensiat. Kevään ja syksyn puiston kukkapensaiden väriloisto metsäpuistossa tulee lisääntymään.

Kuvat Merja Palin

PUUTARHA SULKEUTUI

Viime sunnuntaina 14.8. arboretum sulkeutui yleisöltä kesän 2022 osalta. Arboretumissa kävi paljon iloisia luonnosta, puista, pensaista ja kasveista kiinnostuneita vierailijoita eri puolilta Suomea. Saimme myös paljon kannustavaa palautetta ja uusia ideoita paikan kehittämiseen. Tulemme jatkamaan paikan rakentamista edelleen ja säilyttämään arboretum paikkana, jossa olemassa oleva luonto määrittelee aina kauneusarvot uuden rakentamisessa. Kiitos kannustuksesta niin vierailijoille kuin yhteistyökumpaneillemme. Mukavaa loppukesää ja alkavaa syksyä kaikille ystävillemme!

12.8.2022 VIIKON KASVI

Väriminttu (Monarda didyma 'Cambridge Scharlet')

Yhtenä olennaisena osana arboretumimme kauneuden ja tunnelman luojana ovat erilaiset perennat. Väriminttu on loppukesän suosikkimme ja se on myös hyvä leikkokukka. Värimintut ovat monivuotisia voimakastuoksuisia perennoja, joiden alkukoti on Pohjois-Amerikassa. Oikeita minttuja ne eivät ole, mutta kuuluvat kuitenkin minttujen kanssa samaan sukuun ja ovat yhtä käyttökelpoisia mm. teeyrtteinä ja koristekasveina kuin mintut. Koristearvo perustuu värikkäisiin ylälehtiin, jotka ympäröivät tiheitä latvakukintoja. Punertavasuoniset lehdet ovat ristikkäisesti vastakkain nelisärmäisen varren ympärillä. Luonnonkantainen punaväriminttu (Monarda didyma) on nykyisten väriminttujen kantalaji. Sen ja preeriavärimintun (Monarda fistulosa) risteymiä ovat tarhavärimintut, joita on olemassa lukuisia erivärisiä lajikkeita.

Suvun nimi Monarda tulee espanjalaisen yrttilääkärin Nicholas de Monardesin nimestä. Itse hän kutsui väriminttua bergamotiksi, sillä sen tuoksu muistuttaa oikeaa bergamottia (Citrus aurantium subsp. bergamia). Intiaanit ovat hyödyntäneet useita väriminttuja lääke- ja mausteyrtteinä. Punavärimintun lehdistä ja kukista he tekivät teetä, jota alettiin nimittää oswego-teeksi samannimisen kaupungin ja intiaaniheimon mukaan.

Korkeus 70-100 cm, viihtyy aurinkoisella tai puolivarjoisella kasvupaikalla. Menestyy laihassakin maassa ja sietää kuivuutta. Kangasalla kasvi ei ole kärsinyt talvivaurioita ja on siementänyt vuosittain uusia kasvustoja.

Arboretumista Kangasalan Sanomissa

Birgitta Airikkala harrastaa puutarhoja ja Heikki Airikkala kuskaa vaimoansa mielellään arboretumeihin.

Kun alppiruusut eivät kuki, on eksoottisten puulajikkeiden vuoro loistaa Arboretum Frickissä –
”Tämä on kauneuden keskittymä”

–Puutarhavierailulle ehtii vielä

Sanni Mansikka-aho,teksti & kuvat 6.8.2022 Kangasalan Sanomat

Elokuinen torstai iltapäivä on Erkki Frickin mukaan yksi hiljaisemmista päivistä arboretumissa. Kesäkuussa vierailijoita houkuttelevat kukkivat alppiruusut, mutta meitä kiinnosti, mikä vie puutarhan harrastajan Arboretum Frickiin kesän kääntyessä pikku hiljaa syksyyn. Frick kertoo, että ainakin hortensiat ja osa ruusuista kukkivat nyt elokuussa.

Toijolasta kotoisin oleville Birgitta ja Heikki Airikkalalle Arboretum Frick on uusi tuttavuus. Airikkalat kehuvat arboretumia ja Birgitta Airikkala kertoo saanensa paljon kasvivinkkejä omaan puutarhaansa.


– Sain vinkkiä esimerkiksi siitä, miten tiheään kasveja voi istuttaa, hän kertoo.


Airikkalat ovat kiertäneet arboretumeja myös ainakin Urjalassa ja Hatanpäällä. Frickin arboretum nousee edukseen monipuolisuudellaan.


– Tämä on paljon monipuolisempi kuin moni muu. On myös oikein hyvin hoidettu, ja löytyy hyvät polut, mitä kulkea, kommentoi Heikki Airikkala.

Eetu Mäntystä kiinnostaa erityisesti männyt ja puiden runkojen kaunis kaarnapinta.

Eetu Mäntysen kotona Espoossa on jo seitsemän bonsaipuuta. Ainakin yhden hän voisi vielä ottaa lisää ja pitääkin arboretumissa silmänsä auki kiinnostavien puulajikkeiden varalta.


– Täällä näkee, miltä puut näyttävät oikeassa koossaan luonnossa. Se auttaa harkitsemaan, minkä bonsaipuun haluaisin, Mäntynen sanoo.

Anni Rintalan työharjoittelupäivään kuuluu paljon ylläpitoa, esimerkiksi kitkemistä ja lannoittamista.

Anni Rintala on ensimmäisiä Arboretum Frickiin palkatuista harjoittelijoista. Pian valmistuttuaan sairaanhoitajaksi Rintala kaipasi alan vaihtoa ja ympäristöala kiinnosti. Nykyään Rintala opiskelee AhlmanEdulla puutarhuriksi ja suorittaa viimeistä työharjoitteluaan Frickin arboretumissa.


– Tämä on ihan paras työympäristö. Ilmapiiri on kannustava ja ympäristö rauhallinen ja kaunis. Olen oppinut paljon eri puista ja pensaista, joista en aikaisemmin tiennyt paljoa, Rintala kehuu.


Hän on mielissään myös kuuden tunnin työpäivistä. Ne jättävät aikaa opiskelulle sekä fyysisestä työstä palautumiselle.

Kahvila Ruusupuu tarjoilee varjoisan levähdyshetken Merja Kerttulalle (vas.) ja Pirkko Mäelle.

– Puutarha oli oikein hieno. Täytyisi nähdä se varmasti vielä kukkivien alppiruusujen aikaan, sanoo Merja Kerttula.

Sen sijaan tamperelainen Merja Kerttula ja jyväskyläläinen Pirkko Mäki ihastelivat tällä kertaa erilaisia puita maailmalta. Erityisesti Kerttulaa kiehtoi koivu, joka eroaa kuparinruskealla rungollaan Suomessa kasvavista harmaarunkoisista puista.


– Emme kumpikaan harrasta puutarhaa. Ihan fiilispohjalla tulimme tänne, Kerttula sanoo.

Pihakahvila Ruusupuu toimii arboretumin yhteydessä sen aukiolopäivinä.
Lassi Korhonen harrastaa valokuvaamista.

Tampereella asuva Lassi Korhonen kahvittelee isoäitinsä kanssa Kahvila Ruusupuussa. Vieressä nojailee kameralaukku.


– Minua ei niinkään puutarhanhoito kiinnosta, vaan tulin tänne kuvailemaan, Korhonen kertoo. Korhonen kuitenkin arvostaa puutarhan kauneutta ja mainitsee mieleen painuvimmiksi erilaiset patsaat.

Aarnio Aulis kuvailee Arboretum Frickiä taidenäyttelyksi.

– Minä olen täällä ties monennetta kertaa, sanoo Aarnio Aulis.

Frickien tuttavana Aulis on saanut seurata arboretumin rakentumista, ja kertoo arvostansa siihen käytettyä uskomantonta työmäärää.

– On hienoa, että on vielä joku, joka vie maailmaa esteettiseen suuntaan. Tämä on oikea kauneuden keskittymä, kuvailee Aulis.

Auliksen mukaan erityistä on se, että paikan omistajat tuntevat kasvit, ja kaikelle näkyvälle kauneudelle löytyy sanallinen selitys.

Tamperelainen Anna Posti (vas. ylhäällä) toi ystävänsä Sinikka Parkkilan, Iris Kolehmaisen, Leena Palmbergin ja Tuula Collianderin Arboretum Frickiin.

Anna Posti pääsi käymään Arboretum Frickissä kerran aikaisemmin ennen kuin se oli vielä avautunut yleisölle. Tällöin Posti vieraili alppiruusujen aikaan kesäkuussa. Tällä kertaa viehättää lammen lumpeenkukat, puut ja muutenkin puutarhan kaunis kokonaisuus.


– Nyt asun kerrostalossa, eikä minulla ole puutarhaa. Mutta lapsuuden kodissani oli puutarha ja tunnistan täältä joitakin kasveja, joita sielläkin oli, Posti kertoo.

Hortensiat kukkivat elokuussa.

Syksy tuo tullessaan kauniit ruskan värit arboretumiin. Erkki Frick kertoo rakentaneensa puutarhaan alueita, joissa ruskan värit tulevat erityisesti edukseen. Ruskaa vierailijat eivät pääse valitettavasti arboretumiin ihailemaan, sillä vilkkaan kesän jälkeen Arboretum sulkeutuu 14.8.

5.8.2022 VIIKON KASVI

Amerikanjalopähkinä (Juglans cinerea)

Näyttävä ja eksoottinen puu puutarhoissa. Amerikanjalopähkinä on kotoisin Pohjois-Amerikan itäosista. Se viihtyy parhaiten aurinkoisella paikalla kosteassa ja ravinteikkaassa maaperässä. Se on nopekasvuinen 10-20 metriä korkea kookas monirunkoinen puu, jolla on koristeelliset 25-50 cm pituiset lehdet. Amerikassa amerikanjalopähkinää arvostetaan makeiden pähkinöidensä ansiosta.

Kangasalan arboretumissa komealehtiset jalopähkinät ovat merkittävimpiä ja huomatuimpia lehtipuita, joiden syysväri on kauniin keltainen. Talvivaurioita suojaisilla kasvupaikoilla ei ole koskaan esiintynyt.

ARBORETUM SULKEUTUU YLEISÖLTÄ 14.8.

Arboretum on auki yleisölle tänä kesänä vielä neljä kertaa torstaisin ja sunnuntaisin. Portti sulkeutuu tältä kesältä sunnuntaina 14.8. klo 16.

Nyt on hortensioiden aika. Niiden kukat näyttävät erilaiselta päivä päivältä. Osa kukista säilyy lumivalkoisina pitkään ja toisille tulee pinkkiä väriä kukkiin nopeasti. Alla kuvia arboretumin joistakin tällä hetkellä kukkivista hortensioista; Mustilan-, Kuutamo-, Bougie-, Pallo-  ja erilaisista syyshortensioista. Myös osa ruusuista, luonnonkukista ja kärhöistä kukkivat juuri nyt komeasti.

Tervetuloa!

29.7.2022 VIIKON KASVI

Kesähortensia ’Bougie’ (Hydrangea bretschneideri ’Bougie’)

Kesähortensia 'Bougie' on Suomessa uudehko pystykasvuinen pensas, joka kukkii elokuussa osittain kerrotuin, vaalein ja riippuvin kukinnoin. Sopii istutettavaksi ryhmiin tai yksittäin. Leikkaamalla alempia oksia, siitä saa vanhempana monihaaraisen pikkupuun.

'Bougie' on kesähortensian (H. bretschneideri) Arboretum Mustilasta löytynyt muoto, jonka pitkänomaisissa, riippuvissa kukinnoissa on paljon kerrannaisia laitakukkia. Kukissa voi nähdä viitteitä ihmeköynnöksen (Bougainvillea) kukintoihin, josta lajikenimi 'Bougie' onkin johdettu.

Pensas kasvaa luonnostaan pyöreään, kauniiseen malliin. Huonosti kukkivat, vanhimmat oksat voidaan poistaa. Vanhaa pensasta leikataan vain tarvittaessa muutaman vuoden välein poistamalla vanhimpia, huonosti kukkivia versoja. Talven aikana vahingoittuneet versot voidaan leikata kokonaan pois.

Kangasalla hyvin menestynyt terve talvenkestävä pensas.