Arboretum
Frick

Historia

Arboretum
Frick

Pääroolissa kauneus

Pääroolissa kauneus

Pääroolissa kauneus

Historia

Arboretum Frickin alue 3,2 hehtaaria sijaitsee Natura-alueeseen kuluvan Ahulijärven rannalla. Alue on kuulunut alunperin Kaarina Maununtyttärestä tunnetun Liuksialan kartanon maihin. Kangasalan kunta osti alueesta tontin ja perusti paikalle vuonna 1909 Liuksialan kansakoulun, jonka päärakennus paloi vuonna 1927. Palon jälkeen kunta siirsi koulun lähemmäksi asutusta noin 500 metrin päähän sopivammalle paikalle. Vuonna 1937 autiona ollut kiinteistö myytiin Fanny Seppälälle, joka rakensi palaneen koulun paikalle uuden talon. Kaikki piharakennukset ovat alkuperäisiä vuonna 1909 rakennettuja ja koululle kuuluneita erilaisia rakennuksia.

Uudet omistajat

Ostin vaimoni Leilan kanssa kiinteistön vuonna 1981. Kiinteistössä oli asunut vanha pariskunta, joiden kuoleman jälkeen kiinteistö jäi perikunnalle. Perikunnan jäsenet asuivat eri puolilla Suomea eivätkä olleet kiinnostuneita kiinteistöstä. Huonokuntoiset rakennukset olivat ennen myyntiä olleet kaksi vuotta autioina, piha ja metsä villiintyneinä ja hoitamattomina. Kaunis miljöö ja järvi kuitenkin tekivät suuren vaikutuksen meihin ostajiin. Kaupat tehtiin, vaikka taloon ei aivan heti voinutkaan muuttaa asumaan. Aluksi remontoitiin päärakennus ja raivattiin piha-aluetta. Muutaman vuoden aherruksella muutkin rakennukset kunnostettiin ja seuraavaksi oli vuorossa metsän harventaminen ja siistiminen. Raamit puutarhalle ja mahdolliselle arboretumille alkoivat olla kunnossa.

Olen taustaltani kaupunkilaispoika ja ollut aiemmin lähinnä kerrostaloasuja ja tehnyt työurani pankkialalla. Olen aina ollut kiinnostunut luonnosta ja kauneudesta. Nuoruudessani harrastin urheilun ohella mm. vesivärimaalausta ja luontovalokuvausta. Tämä vaikutti varmasti osittain kaupan syntymiseen. Näin paikan kauneusarvot ja mahdollisuudet sekä kehittelin paljon erilaisia ideoita voidakseni tehdä paikasta puiden, pensaiden ja muiden kasvien avulla kauniimman.

 

Arboretum syntyy

Kävimme vuonna 1988 Viron Hiidenmaalla ja siellä näimme metsään istutettuja alppiruusuja. Näky metsässä oli häkellyttävän hieno ja teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Näin ensimmäinen askel omaan arboretumiin oli otettu ja alitajuntani lähti tuolloin kehittämään omaa hanketta pihametsään. Vuonna 1994 kävimme Elimäellä Mustilan arboretumissa, jossa syntyi varsinainen herätys niin alppiruusujen kuin puiden ja pensaiden istuttamiselle omaan metsään. Mitä, jos minäkin teen metsäämme oman arboretumin, jossa pääroolissa olisivat alppiruusut ja atsaleat puiden lisäksi. Aluksi piti tehdä umpitiheään metsään tilaa istutuksille. Kuusivaltaisesta metsästä kaadettiin puista lähes puolet pois. Valtavat määrät oksistoa poltettiin eri puolilla metsää roihuavissa nuotioissa talkoilla Kangasalan Kisan suunnistajien kanssa. Otin omaan käyttöön myös naapurin viljelypeltona olleen alueemme ja sen yläosaan kaivettiin pari lampea vesikasveille ja samalla aloitin koko pellon rakentamisen puistoksi. Siitä se sitten lähti…. arboretum. Hankin metsään ensimmäiset alppiruusut ja istutin erilaisia puiden ja pensaiden taimia ilman suurempia suunnitelmia metsässä ja pellolla sopiviin paikkoihin. Mustilasta ostettu ”Suomen puu- ja pensaskasvio” oli tärkeä apuväline istutusvaiheessa, samoin erilaiset puutarha-alan lehdet. Tärkeässä roolissa olivat myös puutarha-alan ystävät, jotka mielellään antoivat lisätietoja ja myös avustivat istutustöissä.

Muutamassa vuodessa erilaisia kasveja oli kertynyt jo paljon ja myös tietomääräni oli lisääntynyt työtä tekemällä, kirjoja lukemalla ja puutarhavierailuilla koti- ja ulkomaisissa puutarhakohteissa. Kotimaassa Mustilan arboretum on ollut tärkein innostukseni lähde ja ulkomailla etenkin Irlannin, Puolan ja Ruotsin monet arboretumit sykähdyttivät ja antoivat uusia ideoita omaan puutarhaan. 2000-luvun alussa tajusin, että puiden ja pensaiden kappalemääräinen keräily ei ole enää tärkein motiivini oman arboretumin rakentamisessa. Ymmärsin myös, että oma osaamiseni ja hieman hätäinen luonteeni ei riitä kasvien yksityiskohtien tarkkailuun.

Kauneus ja tunnelma

Päämääräksi ja motiiviksi alueen rakentamisessa tuli puutarhan kauneus ja tunnelma. Se oli hyvä oivallus, joka on viitoittanut aktiivista tekemistäni näihin päiviin saakka. Puita ja pensaita istuttamalla sopiviin paikkoihin ”maalaan” maisemaa. Uusia alueita ja pieniä puistoja alueen sisälle syntyy tiuhaan tahtiin. Metsässä tärkein kauneuden ja tunnelman luoja ovat alppiruusut ja atsaleat sekä magnoliat kukkaloistossaan oikeilla paikoilla. Pihassa ja entisellä pellolla erilaiset kukkapuut ja perennoista etenkin pionit ovat tärkeässä roolissa kauneuden ja viihtyisyyden luojina. Liityin Dendrologiseen seuraan, Rhododendron kerhoon sekä Mustilan Ystäviin. Ruusuista kiinnostuin vasta 2010-luvulla, jolloin liityin myös Suomen Ruususeuraan. Rhododendron kerhon kautta sain siemeniä ja aloitin oman taimituotannon. Uusia alppiruusujen ja atsaleoiden taimia syntyi parhaina vuosina 100-150 kpl vuodessa. Myös magnolioita, erikoisia puita ja perennoja alkoi syntymään eri puolilta hankituista siemenistä.

 

Julkisuus

Puutarha oli pitkään vain oman perheen ja ystävien tiedossa. Rodojen kukinta-aikaan kesäkuussa järjestimme puutarhassa vuosittain 2006 alkaen näihin päiviin saakka rodojen kukintajuhlan, jonne kutsutaan ystäviä jakamaan kukkaloiston kauneus kanssamme. Tv-sarjan Puutarhaunelmia yhtenä tutustumiskohteena oli puistomme vuonna 2008. Siitä alkoi julkisuus ja erilaiset lehdet halusivat julkaista puutarhasta artikkeleita. Julkisuuden lisääntyessä ovat vuosien varrella erilaiset yhdistykset ja yritykset eri puolilta Suomea ottaneet yhteyttä ja kysyneet mahdollisuutta päästä tutustumaan arboretumiin. Tätä kautta tieto arboretumista on levinnyt ja monet ihmiset ovat toivoneet, että arboretum avattaisiin yleisölle. Koska puutarhaa hoidetaan harrastuksena vain omin voimin ilman ulkopuolista apua, olemme pitäneet kynnyksen aika korkealla vierailujen suhteen. Koronakesänä 2020 arboretumin perinteistä rodojuhlaa ystäville ei järjestetty. Sen sijaan kutsuimme ystäviämme ja heidän kavereitaan tulla tutustumaan arboretumiin rodojen kukinta-aikaan ”avoimet ovet” periaatteella. Parin päivän aikana yli 100 vierasta kävi tutustumassa puutarhaan. Tämän seurauksena Business Kangasalan ja Visit Kangasalan henkilöstö innostuivat arboretumista ja innostivat myös meitä avaamaan arboretum yleisölle. Keväällä 2021 puistomme avataan yleisölle maksullisena matkailukohteena. Puisto on avoinna torstaisin ja sunnuntaisin. Muina aikoina vain tilauksesta eri kokoisille ryhmille.
Odotan mielenkiinnolla, hieman jännittyneenä ja myöskin innostuneena tulevaa kesää. Saapa nähdä mihin tämä matka johtaa. Matka jatkuu…….

10.01.2021
Erkki Frick

I

Kuuntele haastattelu

Radio Suomi Tampere

Kaikessa on johtoajatuksena kauneus“, sanoo kangasalalainen Erkki Frick. Hän on luonut kotipihastaan ja -metsästään paratiisin, jossa kukkii esimerkiksi 800 alppiruusua. Erkki tekee 3,2 hehtaarin puutarhassaan täyttä työpäivää ja kasvattaa useimmat yksityisen arboretuminsa kasveista itse siemenestä asti. Toimittaja Anna Sirén pääsi kyläilemään juuri kun alppiruusut loistivat kauneimmillaan.