Eksoottisella japaninsiipipähkinällä ( Pterocarya rhoifolia) on näyttävät, saarnimaiset lehdet ja pitkät, roikkuvat hedelmänorkot, joihin siipipalteiset pähkinät ovat kiinnittyneet. Kangasalla norkkojen pituus on lähes 50 cm. Siipipähkinän pähkinöissä on syötävää tuskin enempää kuin kotoisen mäntymme (Pinus sylvestris) siemenissä, eivätkä ne muistuta juuri nimeksikään serkkujaan saksanpähkinää (Juglans regia) tai pekaania (Carya illinoensis). Koristeelliset norkot kuitenkin antavat puulle loppukesästä hyvin omaleimaisen ilmeen. Ruskistuvat siemennorkot pysyvät puussa vielä pitkään lehtien putoamisen jälkeen.
Aasialaisen sukunsa kahdeksasta lajista japaninsiipipähkinä on yksi kestävimmistä. Se on kuitenkin arka keväthalloille. Hallaöinä lehdet hyvin helposti paleltuvat ja mustuvat. Japaninsiipipähkinä viihtyy ravinteikkaalla, kostealla ja syvämultaisella kasvupaikalla.
Kangasalan arboretumissa yli 20 vuotta vanhat siipipähkinät kärsivät ensimmäisinä vuosinaan pakkasista, mutta viimeisen 10-15 vuoden aikana mitään talvivaurioita ei ole ollut.
Kuvat; Joanina Rantala, Sara Vuorela
